Syntynyt 30.7.2012 7 pentua. 3 urosta + 4 narttua.

Kaikki pennut ovat hyvissä kodeissa omien ihmisten kanssa. Tässä Blogissa kerron lähinnä u. Paso Doblen kuulumisia.
Muut pennut ovat: Wolf Magic : u. Boogiewoogie (Boogie), nartut; Rock'n Roll ( Hukka) , Cumbia ( Sitka), Bolero (Kira), Quickstep (Siiri) - (lopetettu vaikean molempien lonkkanivelten artroosin vuoksi joulukuussa 2013 ). Elvytetty u. Mambo jouduttiin lopettamaan 3 kk iässä, syy Eviran lausunto - sydämen vajaatoiminta

leila.nurmikivi@luukku.com

Thursday 22 January 2015

Cold in January. Just pics.

Magi mom shows how to jump. Paso waiting his turn.

Like this

Relaxing a bit on a field

Paso's normal behaviour

Snowface

So called pose

Friday 7 November 2014

Paso suorittanut BH-testin - Paso passed BH

Kuvat/ pics By Hanna Kesseli
English text between pics.
 
 
Left turn from first round
 
Nyt se on tehty. Paso on todettu yhteiskuntakelpoiseksi, ainakin jos sitä taitoa kokeella mitataan, muusta en olekaan niin varma. On tämä semmoinen riehuja että oksat pois. Piti vähän treenatakin. Kolme kertaa kokeiltiin paikallaoloa häiriön alaisena ja katsoin että kyllä riittää. Niinhän se riittikin. Paso Panssarivaunu kuulemma katsoa tapitti selkääni hievahtamatta. Sirun tarkastuksessa koira käyttäytyi hienosti, mitä nyt vähän vinkui kun oli niin paljon kivoja ihmisiä ympärillä.
Seuraamisessa tyyppi vähän aukeni, mutta ei haittaa vielä tässä vaiheessa. Taluttimessa seuraaminen meni ihan hyvin, jopa kontaktilla (paitsi tuossa yhdessä kuvassa ). Nopeat ja hitaat askeleet eivät tuottaneet mitään ongelmaa, hyvin pysyi mukana. Henkilöryhmä meni myös mallikkaasti. Ei poika jäänyt nuuskimaan kenenkään taskujakaan, toisin kun äitinsä Magi kerran yhdessä kokeessa aikoinaan.

Heeling with leash in first round, another left turn
 
My Paso has passed BH test. He did everything in the whole test excellent. I was a bit afraid that he would jump and lick people when checking the micro chip. He was really cool .  Heeling in the leash went well. I had trained both fast and slow steps only a few times, but trusted my GSD completely. Lay down under disturbance we trained few times and I decided he would perform it excellent. He did not move and stared my back with keen attention. Heeling without leash was equally excellent. Paso held good eye contact in the right place. What happened in the following pic, I don't know. I think he saw one adorable bitch and just peeped her.

Just peeping a gorgeous bitch over there.
 
Jäävät liikkeet ovatkin Pason bravuuri.  BHssahan pysähdytään  ennen istu-käskyn tai maahan-käskyn antamista. Hyvin meni molempiin ja pysyi paikallaan. Maasta luoksetulo oli sitä Paso-laatua, nurmikot kuoriutuivat kun Panssarivaunu lähti liikkeelle, korkealla ja kovaa. Ainoa pieni virhe oli luokse tulossa hieman vinoksi jääminen, joka johtui siitä että paikallaoloa suorittava koira lähti livohkaan, ja Paso luuli että se tulee hänen luokseen. Koe hyväksytty erinomaisin arvosanoin, ja koira on kuulemma valmis kilpailuihin. Juu, juu, kaikki ajallaan. Eikun kaupunki osuuteen. Siellä se istua nökötti tolppaan sidottuna ihan rauhallisena kun menin itse pois näköpiiristä. BH suoritettu.
 
Remaining sitting and remaining laying down are the best movements of Paso.  When I commanded him to come from laying down he came like a rocket. Only small mistake was that he did not sit straight in front of me because the other GSD performing staying in his place left her position. Paso thought she is coming after him. Everything performed excellently and he is ready to compete according the judges words. Well ,everything in time. The city part went fine. He stayed calm when bound into a lantern, and waited me patiently to come and get him.  Mission accomplished.
 
 

Friday 26 September 2014

Veljekset Paso & Boogie. Brothers Paso & Boogie

English text between pics. Click the pics for bigger and better quality
Klikkaa kuvat suuremmiksi ja parempilaatuisiksi 
 
Boogie tuli kotiin.
Sain loppukesästä tiedon Rajavartiolaitokselta että Boogie palautuisi kasvattajalle virkakoiraksi sopimattomana. Elokuussa oli edessä matka Parikkalaan, jossa Boogie odotti yksinään Rajavartiolaitoksen tarhassa. Siellä se oli ollut viimeiset kaksi kuukautta. Ei kuulemma ollut tarpeeksi virtaa työkoiraksi. Boogie otettiin tarhasta, ja se tunsi minut välittömästi - näin sanoi myös rajan Ari Raitanen kaverilleni. Kotimatka sujui hyvin muutamalla pissatauolla. Täällä kotona oli Magin ja Pason tarha puolitettu, sekä hankittu tonnilla lisää Jämpti-elementtejä, jotta molemmat tarhat olisivat riittävän suuret. Koirat tutustuivat toisiinsa omista tarhoistaan ja hännät viuhuivat. Emä kuulemma tuntee pentunsa noin neljään ikävuoteen saakka, mikäli se on hoitanut pentunsa hyvin. Magihan oli mitä mainioin emä ja tunsi heti poikansa. Entä nämä pojanklopit sitten. Molemmat olivat pylly pystyssä ja etutassut maassa hännät vispaten kutsumassa toisiaan  heti leikkiin. Alussa päästin Magin ja Pason pihalle vapaaksi (näinhän ne pääasiassa ulkoilevat muutenkin pihalla). Paso ryntäsi heti Boogien tarhan luokse leikkiin kutsuun. Sama homma toisin päin. Boogie vapaaksi ja äiti sekä veli tarhaan. Boogie viiletti pitkin pihaa tutkien kaikki mahdolliset paikat ja mitäs sitten tapahtuikaan? Se meni tarhojen viereen pyytämään velipoikaa leikkiin. Boogie oli kuitenkin alussa epävarma siitä missä nyt mennään. Pian se tokeni. Ruoka on mahtava motivoija.
 
Boogie a little insecure if he can play with mom Magi
 
Boogie, Magi's son and Paso's brother was returned to me from Finnish Border Security in August. He was not tough enough for border security working. I took him home after building more pen with proper shelter. He has lived all his life in a pen outside, and he was in a pen in military zone when I fetched him. He immediately recognized me. They say that a dog remembers the breeder. So true. At home I held the pack separately for some days just to be on a safe side. Boogie was a bit insecure in the beginning, but mom Magi helped that situation by wagging her tail and recognizing her pup. They say that mom recognizes her pup if she herself has been a good mom. Magi was really good mom. Paso, Boogies brother, also recognized his Brother by wagging his tail furiously, and inviting the other GSD for a play.

First play with Magi in  front
 
Halusin pitää Boogien itselläni, sillä se on ehdottomasti paras koira, joka minulla ikinä on ollut. Onhan se saanut vankan koulutuksen rajalla.  Koulutuksesta en tosin välittänyt. Pääasia että koira saa olla rauhassa ja tutustua uuteen paikkaan ilman minkäänlaisia paineita. Minut se otti heti omaksi laumanjohtajakseen. Eipä täällä muita ihmisiä asukaan, joten helppo valinta. Sitäpaitsi minä olen se ruokinta-automaatti, jolla on vielä namejakin taskussa,  ja pallo.

Boogie asked nicely for Paso's ball
 
Pojat tulivat loistavasti toimeen keskenään. Lujaa meni. Niin lujaa että Paso lopulta veti lipat kostealla nurmikolla reväyttäen olkavarren lihaksensa. Koira ontui melko pahasti joten se joutui kipulääkkeelle ja koppilepoon. Siitä se alkoi, koirien erilleen lenkittäminen.  Jos olisi nuori, nätti ja hyväkuntoinen, mikä homma se olisi. Mutta nämä minun jalat, nämä jalat. Boogie oli muuttanut taloon sisälle neljän tarhayön jälkeen - ilman ongelmia.

Boogie telling Paso " I can learn you to track superly if you give me the ball"
 
Two brothers got along very very well. They had so much fun running free on my yard. Too much fun, with a result that Paso begun limping and finally screamed when sliding front legs spread on a wet lawn. So much for that fun. Paso had to be walked only in a leash and eat painkillers. So I walked three dogs separately every day . It was so hard with these bad legs of mine.

"Ask nicely and you get the ball"
 
Uusi oma koti löytyy
Omat tunteet mylläsivät vuoristorataa. Olin kiintynyt Boogieen. Kyllähän niitä kaiken maailman kyselijöitä koirasta oli, mutta yksi vaan loksahti heti kohdalleen - monestakin syystä. Boogie oli lähdössä uuteen kotiin Kuusankoskelle Janiinan hoiviin. Uusi omistaja puolisoineen oli vielä viikon lomamatkalla Kreetalla ja minä tein koko sen viikon surutyötä. Yhdessä vaiheessa olin jo perumassa kauppaa, kunnes älysin etten tällä iällä ja terveydellä todellakaan voi pitää kolmea koiraa, joista kaksi on urosta varustettuna melkoisilla vieteillä ja menohaluilla. Parempaa kotia Boogie ei voisikaan saada kun Janiinan luota. Mehän ollaan melkein "sukulaisia"  jo Magin kautta muutenkin. En treenannut yhtään Boogieta, enkä käskyttänyt. Annoin sen vaan olla koira. Yhden poikkeuksen tein: oli ihan pakko tehdä pellolle jälki kun  Boogien uudet omat ihmiset tulivat hakemaan koiraansa. Woihan Weljet mikä jäljestäjä!!! Pikkusen oli tarkkaa nenänkäyttöä!
Juu, tunnustan että otin pari kertaa pikku pätkän seuraamista. Ihan pikkuisen vaan. Ai tältä sen oikean vietti-ja tunnetilan pitää tuntua. Wau!
 
Stars were in right position, and Boogie was going to a new owner Janiina, my friend, whos former GSD had passed away few months earlier. I knew Janiina  earlier already, since she also had her GSD from the same breeder as my Magi. When she and her husband came to see Boogie I knew he is going to get the best new home ever.
I did not train Boogie during those two and half weeks when he was here with me and my GSDs. I just let him be a dog. Well, we did heeling few times and Wow ! Now I know in what state of mind and drive  a dog has to work, and how it feels. I also couldn't resist of making a track on a field just when the new owners came to get Boogie in their home. What a tracker!!! He almost plugged the field with his nose.
 
                                                    Boogie got the green ball.

Many happy and joyful days with this gorgeous GSD for Janiina and her husband V-M !

Olen niin iloinen Boogien puolesta, että se saa elämänpituisen  hyvän kodin Janiinan ja V-Mn luota !

Sunday 3 August 2014

Paso 2 years July 30th 2014

On our way to swim.


... Up on the hill


Some green leaves grow in a pond



Just wait and see what I found...


...a ball


Swimming is really serious thing

Friday 28 March 2014

Talvitreenit ohi ja noutoklinikka osa 3 - Last pics of snow and stories of indoors training

Click the pics bigger.
English texts in between pics. 

Look, It says that I'm a working dog!

Tällaiset valjaat hankin Pasolle. Nämä ovat erityisen kätevät lenkkeillessä. Tämä gangsteri kulkee hyvin pienellä vedolla edessäni, ja äiti taluttimessa löysällä vieressäni. Noista kuvien lumista ei enää ole tietoakaan. Kuraa sen sijaan on yli oman tarpeen. Kun kuraisiin koiriin lisätään karvanlähtö, on yhtälö mahdoton ratkaistavaksi. Niin siivouspedantti en sentään ole, että joka päivä imuroisin ja luuttuaisin lattiat. Joka toinen päivä saa riittää. 

I'm not a show dog, but can still almost pose. The black one behind is my mother Magi.


This is very handy way to walk two GSDs. Paso likes this harness, and goes  slightly pulling in front of me. Magi is in loose leash beside me. When cars arrive along the narrow roads, Paso moves to the left on command  "reunaan" - "left side". During the winter time, spring and summer, all dogs should be in the leash even in the woods, since wild life animals are carrying next generation to come in their bellies. Magi does not care deer or rabbits or any wild game. Paso shows interest though. He is still so young, that it's better to have him under control anyway in the long leash. This year we had the most strange winter ever here in South Finland. Only few inches snow. These are the last pics with any white stuff on the ground. Now it's muddy. This is the worst season with mud and more mud, and on top of that both GSDs loose their fur. Vacuum cleaner is my best friend now. Just kidding:)  I hate every day cleaning, and that's why I do it only every other day :)


Look,I can lay down and stay there. My mom did not obey and remained sitting. 

Hallikausi on nyt virallisesti ohi, ja minun kaikki nivelrikkoiset sormet turvoksissa sekä kuhmuroilla. Joka ikisissä treeneissä Paso Panssarivaunun hampaat kolahtaa johonkin niveleen. Tosin koira ei todellakaan tee sitä tahallaan. Kainalopalkkauksessa se vaan on oppinut tietämään koutsin klikkerimerkistä tai "pak"-sanasta että nyt on hyvä, ja saa haukata palloa kainalosta, tai patukkaa samaisesta paikasta. En edes ehdi kuin hieman nostaa kättä niin jo kolahtavat hampaat kainaloon. Se pallo ei edes koskaan  ehtinyt aloittamaan Arkimedeen lain mukaista laskeutumistaan alaspäin, kun koira oli lokaissut sen jo suuhunsa. Pari kertaa lähti takkiakin mukana. Patukka on parempi palkka, siihen Paso ei ole niin fiksautunut kuin palloon. Pallo onkin käytössä nykyään ainoastaan ulkona. Patukasta saan palkkausleikissä kiinni  EHKÄ molemmista lenkeistä ja sit mennään. Useasti en kerta kaikkiaan ehdi, ja taas kolahtaa käsille. Juu, tiedän että koiralle pitää antaa tukkapöllyä jos se tulee iholle, eli käsiin. Tilanne on kuitenkin hieman ristiriitainen, sillä Paso ei ikinä edes tähtää käsiin. 

My Gangster-look

Indoors training season is now over and we moved to train on outside training field. Rewarding with green ball from my armpit is also over. I had to move to rewarding to another stuff made for working dogs. Well, I had to sew my coat few times. The problem is my hands. Paso is so fast, and I mean really fast, that when I lift my armpit or hand  in rewarding him, or playing the pulling reward game, he grabs his ball and my hand as well. All my hand joints are more or less swollen and really sore. These are all accidents, he never aims to my hands. 

My wolf-look

Paikallaoloa häiriön alla on vahvisteltu. Ei se vielä takuuvarma ole, mutta aika hyvä kuitenkin. Seuraaminen on milloin hyvää, milloin hössäämistä. Täyskäännökseen olen tyytyväinen , samoin käännöksiin vasemmalle. Jäävät liikkeet ; istuminen ja maahanmeno ovat jotenkuten hallussa. Ehkä tästä saadaan BH aikaiseksi tänä vuonna. Mia Skogsterin pitämissä noutoklinikoissa on edetty vaiheeseen kapulan pito. Tässähän on niin monta tapaa kun on ohjaajiakin. Me teimme sen näin: Paso kiinni tolppaan leveästä pannasta. Mia koiran eteen (patukka kaulan alla) - jännite - kapula kuonon tasalle. Mian vasen käsi koiran leuan alle tukemaan ja yhdellä sormella ketjupannasta kiinni. Käsky "ota". No tietty Paso mälväsi että mitä suuhun tungetaan. Veto ketjusta ja kuonon päältä itseensä päin, jolloin koira ei voi mälvätä. Rauha ja keskittyminen, oikea sormi pystyssä koiralle huomioksi - jännite. "Irti" iloisella äänellä -  ja palkka. Ei muuten ole helppoa. Tässä on niin monta pientä nyanssia, ettei minulta onnistunut ensimmäisellä kerralla, eikä toisellakaan. Ideana on että kun vetää koiran leuan alta ja 
kuonon päältä itseensä päin, koira tulee mukana, jolloin liina tolppaan kiristyy myös, ja luo koiralle paineen. 
Tätä tehdään noin viisi kertaa toistoina joka päivä. Nyt menee aika kivasti jo . Voin irroittaa toisen käden ja kapula pysyy. Jatkuu....

My tough guy- look

 Paso's heeling is quite good, at least most of the time. Full turn is very good, as well as his turn to the left. He also stays in place laying  down under disturbance quite well. Sitting from heeling is sort of good  as laying down from heeling. Maybe we do Behavior Test this year. As I have told before, we have had fetching clinic with worldwide known trainer Mia Skogster (competing in world championship classes in IPO 3, and training, as well as  breeding working line malinoises ). Mia did the "hold the stick" part for Paso through pressure. After pressure came peace and reward. That worked fine with this very high energetic GSD. Mia is such a skilled trainer. First Paso tried to roll the stick in his mouth, but Mia stopped it through pulling under his jaw and upon the muzzle on command "hold". Because Paso was tied on wide leather collar into a fence, there was not any other fussing around. Just concentration. It worked like a magic. I do this training about five times a day, and now I already can take other hand off from the stick. This is only one way to learn holding without chewing. There are many others as well. Continuing later.....


Paso's  I'm so cute -look

PS. Paso muuten kiihtyy nopeammin kuin Kimi Räikkönen Ferrarillaan.

Saturday 8 February 2014

Treeniä, noutoklinikka ja juoksuvyökävelyä - Training and fetching clinic

English text in between. Click the pics bigger. 

Hallitreenit menee ihan kivasti. Seuraamisessa on edistytty pidempiin suoriin , pysähdyksiin, käännöksiin vasemmalle, sekä oikealle. Nyt on alettu tekemään myös kahdeksikkoa niin, että kiihdytän tahtia ulkokaarella. Hyvin seuraa ja oikeassa paikassa. Lähiaikoina on myös harjoiteltu paikalla makuuta toisen koiran suorittaessa tottista samanaikaisesti. Aika hyvin Paso pysyy makuulla. Tosin haukutettu koira melko lähellä oli hieman liikaa. No, eipäs hättäillä. Ai juu, ollaan myös tehty liikkeestä istu, sekä liikkeestä maahan. Ei moittimista. Viimeeksi mainitusta täytyy sen verran röyhistää rintaansa, että Röykän ulkotreeneissä pari päivää sitten Paso istui edessäni. Minun tarkoitus oli kutsua koira luokseni niin ettei se törmää. Juu, siinä hössäkässä putosi pallo, mutta  Paso se vaan istua nökötti siinä kun oli kerran käsketty - siitäkin huolimatta että maailmassa ei ole mitään  kivempaa kuin geelipallo. Pallo on nyt vaeltanut vasemmasta kainalostani oikeaan takataskuun. Eipä aukea enää. 



 We are getting better and better in our indoors training. Heeling is quite good and straight with good eye contact, and at the right place on heeling. Paso also knows how  to turn to the left with moving his butt. Right turn goes well also. He is also concentrating to me quite well, in spite that we always have some other dog performing at the same time. Now we train to sit from heeling and  lay down from heeling without any problem. He stays still quite a long time. If the other dog is barking at the same time on command, that still is too much for Paso. We have no rush. I have moved the rewarding ball from under my armpit to my right back pocket. In that way he doesn't come too much forward, but has the eye contact through my armpit. 


Ihmettelen välillä itsekin mistä tämä kunnianhimo koiratreenaukseen oikein tulee. Asiaa on tullut pohdittua, ja tulos on kyllä se, että pointti on hyvät treenarit ja kiva porukka. Tämän ikäinen tätsykin ihan odottaa treenipäiviä. Tosin kerta toisensa jälkeen käy niin kun harakalle " kun pyrstö irtoaa tervasta, niin nokka tarttuu". Seuraavaksi keskitynkin omaan ryhtiin vaikka väkisin, ja käsien paikka olis myös kiva löytää, jotta ei näytä siipiään räpyttelevältä pingviiniltä. On tämä kivaa,vaikkakin paljon kalliimpaa kun hevosen pito kotona.  Eläinlääkärissä on lähiaikoina tullut käytyä kerran viikossa , yleensä molempien koirien kanssa. Korvatulehduksia ja silmätulehduksia. Ylihuomenna on Pason vuoro taas. Vasemman etutassun kannuskynsi on haljennut koko matkalta. Ties missä, ehkä lumikuoppien kaivuussa eilen. Seuraava Magin korvakontrolli on myös ensi viikolla. Eläinlääkäriin menee  kassikaupalla rahaa. Onneksi on vakuutukset, jotka korvaavat suurimman osan. 




 Obedience looks very easy when someone else does it with a good dog. If my dogs are good, I make mistakes. I just wonder what to do with my hands. Hands should be relaxed and move like they do while walking alone. Easy to say. I look like  a penguin with stiff hands. Just wonder how I succeeded this when I was younger. Maybe demands were lower, or me more flexible. Anyway when I remember my hands, I forget to stand straight. Anyway this is a good hobby with good trainers and training companions. Dog sport is expensive , more expensive than having horses at home. Vet is needed the whole time and gasoline prices reach the sky here in Northern part on our Tellus.



Pasolla on myös aloitettu noutoharjoitukset Mia Skogsterin johdolla. Mia käy treenaamassa porukkaamme kerran kuukaudessa tämän hallikauden ajan. Pasolla aloitettiin patukalla : " ota - taistelu - pidä (veto, kanavointi ja löysääminen pidolla) - istu -pidä (myös löysällä otteella). Hyvin meni. Noudon opettamisessa on melkoisen monta tapaa. Tämä sopi Pasolle. Magin kassahan oli iso ongelma kapulan pidossa. Lopulta lättäsin Magin suun aikoinani kiinni molemmilla käsillä ja tiukalla käskyllä " pidä". Sitten piti. Sitä ennen oli tehtykin sen sadanmoista kikkaa. 
Olen muuten uskaltautunut uuteen liikuntamuotoon: koirat valjaista liinalla kiinni juoksuvyöhön, kävelysauvat  käteen,  icebugit jalkaan ja menoksi. Ensimmäisinä kertoina ei paljoa kengänpohjat maata koskettaneet. Paso vetää kun vanha rekikoira, ja Magi kävelee nätisti vierellä - sitä saa hoputtaa menemään eteen. Oli pakko keksiä jotain, sillä omat niskat on enemmänkin juntturassa kun molemmat koirat olivat vasemmassa kädessä taluttimessa,  Paso vielä pienellä vedolla. Varmaan olkapää siirtynyt jonnekin, niin kipeät on nimittäin niskat ja pää.

We are attending with our group on fetching clinic, held by international trainer Mia Skogster. She is very good professional trainer. We started with Paso with completely different method than I did with Magi. First I played with " staff" (used as rewarding dog) like this: "take- play- hold tight - hold when loosening - sit with tight grip - loosening and still hold. " That went really well. This method suited perfectly for Paso. Next session is after one month. I remember well how much I worked  with Magi , just to get her hold the fetching stick. At the end I just slammed her jaw shut on command " hold". That finally worked. This new system is much better.
By the way, I had to change our method on long walks on the leash - both in the left hand. My shoulder is really jammed, and my head aches constantly. I remembered that I have sort of jogging belt system with long leashes. I just bought harness for Paso ( Magi already had one) , and combined both dogs on me. Then I added jogging ice-bug shoes with spikes, and northern walk poles for me. First time my feet barely touched the ground. Paso was like a professional husky sledge dog, while Magi just continued to heel on my left side. Few times the whole thing felt  a bit dangerous, and I was afraid if I fall, I also break every bone in my body.  Everything went well. 




Wednesday 8 January 2014

Treeniä ja hoitokoiria - Training and dog care center

English text between pics. Please click the pics. You see them in better quality.

Pasosta on tullut melkoinen gangsteri. Mehän treenaamme kahdesti viikossa hallissa, ja kerran ulkokentällä. Tähän hengenvetoon on pakko tunnustaa että tässä välissä tuli pieni taantuma. Otettiin takapakkia, ja palattiin muutaman askeleen seuraamiseen sekä vasemmalle käännöksiin. Minua rupesi kyllästyttämään. Tänään meni jo paljon paremmin. Olen opettanut salaa kuitenkin paikallaoloa, jääviä ja eteenmenoa.  Aa este opetettiin jouluna, ja se menee pallolla ihan näppärästi. Siis se agility aa. Taitaa koiralla olla joku puberteettivaihe. Se ei meinaa keskittyä millään, vaan toheltaa ja hössöttää. Argggh. Edellä kuvattuun vuodatukseeni sainkin tänään selityksen: lauma on sekaisin. Lue pidemmälle niin selviää miksi lauma on sekaisin. Osasyynä taantumavaiheeseen oli varmaankin myös oma mielentilani, joka esti Pasoa keskittymästä.


We train in an indoor hall twice a week, and one time on outdoor field. Paso is really in some obstinate age. He only wants to bark, do some nice stuff like climbing A obstacle, going into agility tunnels and so on. I must admit that he is a bit out of control. We  backed to  heeling for one or two steps. If We went more he opened, or got too much exited, and out of control. I was  also a bit bored for doing the same over and over again, for more than a year already. My attitude also affected to Paso for sure. Today he was good again. Our trainer and training companions explained that the reason for retrogression is the changes in pack. I have two of my friend's Australian kelpies on day care here for a week, while they enjoy the sun and wine in Teneriffe.



Tämä bloggaus on nyt sellainen vali vali-juttu. Koita kestää. Tämä ilma, tämä hirveä ilma. Joka paikka lilluu vedessä, vaikka pitäisi olla lunta ja pakkasta. Näin se ilmasto muuttuu. Masentaa väkisinkin. Koirat ovat umpikuraisia lenkin jälkeen. Pihalta on riehumisten seurauksena hävinnyt nurmikko paikoitelleen top tykkänään. Saas nähdä kasvaako se kesällä. Ainoa hyvä puoli on, että lampi on täynnä vettä. Koirat pääsevät kesällä uimaan.



This weather in Finland really sucks. Rain, rain, and more rain ! Everything's covered with water and  mud and my  lawn is almost gone from four dogs running free. During our walks it also is so muddy, that dogs look like monsters. Toweling their belly and feet doesn't help much,  since they run like a pack of wild horses inside on my few genuine Chinese carpets. The color of those carpets is not the same it used to be. The good thing is that my pool is full of  water. Dogs will have fun in the summer.


Ystäväni nauttii auringon lämmöstä Teneriffalla, ja hänen kelpiet Keke ja Acce ovat täällä hoidossa. Kaiken kaikkiaan homma sujuu mallikkaasti. Tai melkein. Vanhempaa kelpietä ahdistaa Paso. Muutaman kerran on syntynyt pieni tappelunnujakkakin, josta tosin on selvitty kovalla äänellä huutamalla " irti perkele". Sormiani en tappelevien koirien sekaan laita. Yhteenotot eivät olleet vakavia - ei edes karvatuppoja irronnut kummastakaan tappelupukarista. Paso läväytti itsensä Keken päälle ja vahvisti alistamisen vielä loiskauttamalla etutassunsa pienemmän sään päälle. "Siinä olet ja pysyt " 

Minua taasen ahdistaa tämä sää. Nuorempi kelpie Acce on itse aurinko, joka rakastaa Pasoa ja Magia. Ystävyys on sitäpaitsi molemminpuolista. Tosin Accekin sai pöllytykset Kekeltä, kahdesti. Sisällä Magikin makaa selällään ja Acce rieputtaa sitä miten tahtoo. Sama juttu Accen ja Pason välillä - tosin silloin ovat matot rullalla, ja meteli melkoinen. Acce on erikoistunut irroittamaan porstuassa olevista kengistäni kantakorokepohjallisia. Acce myös syö ne, sekä sitä loppua porstuan vaatenaulakon kenkätelineosasta, jota Paso aloitti järsimään pikku pentuna. Vielä on naulakko pystyssä, muttei kauaa. Ripottelin niihin chiliä, cayennepippuria ja mustapippuria. Acce tykkää. Täh? Paljaaltaan! 

Tarha rules. Magi ja Paso saavat olla suurimman osan päivästä tarhassa, ja hoitokoirat pihalla vapaina. Neljän koiran yhtäaikainen lenkittäminen ei onnistu. Tosin sain  lenkitysapua kolmena viime viikonlopun päivänä. Parin tunnin lenkit rauhoittivat nelikkoa - vähäksi aikaa. Onneksi sisällä on koiraportit. Muuten koko hommasta ei tulisi mitään. Kaksi urosta ovat  siinä iässä,  että kumpikin haluaa olla kunkku. 


I have always wondered how people can handle several males, and many dogs at home in the same time. Two is fine, but more is problem ;) The two elder males Australian kelpie Keke, and my GSD Paso don't get along so well any more, in spite of the fact, that they have known each other since Paso was a puppy. The other kelpie Acce, is only 10 months, and loves everybody and vice a verse. Even Magi loves to roll inside on my carpet, and let the puppy tear her from everywhere.  Paso and the puppy have much rougher play inside. Keke and Paso fought couple of times, but not seriously. I got them apart by yelling "get loose" and cursing *##¤#. 
Luckily I have an outside dog pen. Magi and Paso spend most of the day there, and the two visitors are loose on my yard . Inside the house someone is behind a dog gate. 


Lopuksi suru-uutinen. Siiri on lopetettu molempien lonkkanivelten vaikean artroosin vuoksi joulukuussa 2013. Kuvanneen eläinlääkäri Timo Talvion mukaan syy oli geenivirhe. Selkä ja kyynärät olivat aivan puhtaat. Toisen eläinlääkärin mukaan taasen lonkkadysplsasia on useamman tekijän summa. Joka tapauksessa asia, ettei kaikki ole kohdillaan, oli tiedossa jo viime kesällä .  Esitän vielä kerran osanottoni Tialle. 
Näille ikäville asioille ei vaan  voi mitään. Lausunto menee Kennelliittoon, ja on aikanaan nähtävissä Omakoirassa. Magin kauttahan suku ei tule jatkumaan, koska se on steriloitu. Voin täysin puhtaalla omatunnolla sanoa, että tein kaikkeni tulevien terveiden pentujen eteen. Tarkistin, kyselin ja tarkistin sekä nartun että uroksen sukuja . Kriteereinä minulla oli kyynärät, lonkat, selkä, silmät, sekä luonne.

Pentueen muiden narttujen omistajienkin kannattaa kuitenkin  harkita, käyttääkö koiraansa lainkaan jalostukseen.