Paso Doble

Tämä uros jäi sittenkin minulle kaikkien ikävien kiemuroiden jälkeen. Täytyy ihan julkisesti kiittää todellisia herrasmiehiä! Kiitos että annoitte minun pitää Pason, muuten olisin jäänyt ilman urospentua. Urospentu jälkikaveriksi itselleni oli koko jalostukseni tarkoitus.
Pasolle on tehty nurmikkojälkiä, joissa on ruokaa joka askeleella. Hyvin puksuttaa.
Pentua sosiaalistetaan nyt urakalla. Eilen olimme taidenäyttelyssä, ja vein samalla pari omaa hevostaulua kehystettäväksi. Samalla reissulla  otimme myös pennulle vakuutuksen kaikilla mausteilla. Jokainen ihailija sai palkaksi villiä hännänheilutusta ja pikku vinkunaa. Kun asia tuntui Pason mielestä kestävän liian kauan, se pisti matolle pitkäkseen ja rupesi nukkumaan.
Autossa matkustaminen äidin kanssa menee hienosti. Siitäkin huolimatta, että molemmat ovat toistaiseksi samassa tilassa, jossa äiti riehuu haukkumalla toisen koiran ohittaessa autoni. Osaa Magi näköjään varoa sen verran pentua, ettei lyttää sitä.
Ensi viikolla veräjä siirretään toiseen autoon, ja jospa paikkallinen "Pelle Peloton" - kylän tuhattaituri - ehtisi tehdä veräjään väliseinän.

Viikonloppuna pystytetään koiratarha tuota Vietervalssi-vainaan katosta hyödyntäen. Hyvinhän Paso pihallakin pysyy äidin kanssa, joskin saapa sitä joskus etsiäkin. Yleensä pentu on talon rappusilla lepäämässä, tallirakennuksen terassilla odottamassa pääsyä kissalaan (siis kurmuttamaan kissoja niskasta),  tai aronia-puskien alla marjoja popsimassa. Mutta kuitenkin.....se tarhan turvallisuus.
Seuraavaan päivitykseen tulee lisää kuvia , kunhan opin käyttämään uutta kameraani.